maanantai 24. marraskuuta 2008

Loppukaneetti

Cohcemissa herättyämme mietimme mitä tehdään. Laiva Suomeen lähtee seuraavana päivänä. Matkaa reilut 600km satamaan. Ajetaanko johonkin puoliväliin, yö ja seuraavana päivänä suoraan satamaan? Vai ajetaanko tänään jo sataman läheisyyteen?

Reissuväsymys alkoi iskeä. Lähdettiin sitten ajamaan asenteella "katsotaan mihin jaksetaan". Saksan motareita ajeltiin ja loppujen lopuksi oltiinkin päivän ajamisen jälkeen satamassa. Toiveissa oli, että josko pääsisi laivaan jo päivää aikaisemmin. No ei päässyt, koska kyseisen yhtiön laivaa ei lähtenyt sinä päivänä.

Ajeltiin sitten Lyypekkiin ja juuri sinne päästyämme alkoi satamaan oikein urakalla. Joku katto oli saatava pään päälle, tässä lievässä vitutuksessa. Ensimmäinen hotelli ei tärpännyt, täynnä. Seuraavana eteen sattui jonkun saksalaisen luokituksen mukaan 5 tähden hotla. Ei muuta kuin kysymään. Sisään mennessä tuli hieman sellainen "en kuulu tänne" fiilis. Mutta paskat, kysytään.. Olin hieman huulipyöreänä, kun 2 hengen huone maksoi "vain" 120e. Toki se on paljon, mutta odotin vielä enempää. No viimeinen yö reissussa, märkä, vituttaa, nälkä. Tämä otetaan, kun rahaakin vielä oli sen verran, että sen pystyi maksamaan.

Hotelli olikin hintansa väärtti. Elettin herroiksi. Ensin pikainen pesu. Tilattiin huonepalvelusta paikalliset pyttipannut. Aivan loistavaa pitkän ajopäivän päätteeksi, hintakin yllättävän kohtuullinen huoneeseen toimitettunakin, reilun kympin/naama. Ilolla maksoin.


Seuraavana (kylmähköön) saunaan, missä tehtiin tuttavuutta jonkin tanskalaisen pariskunnan kanssa. Ilta bisset ja nukkumaan.
Seuraavana päivänä kierreltiinkin sitten rauhassa ympäri kaupunkia. Tehtiin viimeiset ostokset. Pyörä ja matkatavarat oli hotellissa säilössä, kunnes päätettiin, että nyt riittää ja lähdettiin satamaan.
Laivamatka meni melko pitkälti levätessä ja akkuja ladatessa. Tuntui suorastaan hassulta, että ruokaa oli tarjolla runsaasti, mutta ei vaan maistunut. Se, että oli tottunut joka päivä liikkumaan paljon ja nyt oltiikin laivassa...sillä saattoi olla tekemistä asian kanssa.
No laivalla meni pari bisseä. Ja satamaan tultiin aikataulussa. Kaikista v-mäisin etappi matkalla olikin sitten helsingistä seinäjoelle. Julmetun kylmä keli, paleli, 5500km takana ja viimeiset ~300km jäljellä. No perille päästiin kylmässä.
Reissu jää varmasti ikuisesti muistiin, mutta siitä toipuminen vei kyllä muutaman päivän. Paljon opittiin, paljon nähtiin, matkailu todella avartaa ja sitä pitää jatkossa harrastaa lisää. Katsotaan mitä ensi kesänä keksitään.